Apurahahakemuksen kirjoittaminen on valtava työ. Arkistoidaanko teksti lähettämisen jälkeen virtuaaliseen pöytälaatikkoon vai voisiko sillä tehdä jotain?
Hakemus on oma tekstilajinsa
Jos ja kun hankkeesi saa rahoitusta ja toteutuu, voit tuntea kiusausta käyttää suurella vaivalla tehtyä hakemustekstiä kaikissa hanketta koskevissa yhteyksissä. ÄLÄ TEE SITÄ. Hyvä hakemus saa apurahan myöntäjät uskomaan projektiisi. Kun myöhemmin tarvitset hankkeeseesi osallistujia/yleisöä/asiakkaita, joudut kirjoittamaan aivan toisenlaista tekstiä, sillä yleisö on toinen. Isommissa organisaatioissa hakemuksia ja vaikkapa kutsuja tai lehdistötiedotteita kirjoittavat eri ihmiset, mutta aina ja kaikissa tilanteissa tämä ei ole mahdollista. Joudut siis vaihtamaan näkökulmaa eri tyylisiä tekstejä kirjoittaessasi, vaikka aihe pysyisikin samana.
Hakemusteksti on suunnattu alan asiantuntijoille ja sen on tarkoitus olla tarkkaa ja informatiivista. Hakemuksessa voi käyttää alan omaa kieltä, jota kaikki ulkopuoliset eivät välttämättä ymmärrä. Jos taas kirjoitat vaikkapa hankkeeseen liittyvää lehdistötiedotetta, kirjoitat toimittajille, joilla ei välttämättä ole juurikaan tietoa koko aiheesta. Sama koskee kaikkia muitakin tekstejä: jokaisella tekstillä on oma kohdeyleisönsä, joka todennäköisesti on erilainen kuin apurahahakemuksen arvioijat.
Hakemusteksti on oma tekstilajinsa, eikä sama teksti käy kaikkiin tarkoituksiin.
Apurahan raportointi
En ole vielä koskaan törmännyt apurahaan, jonka käytöstä ei vaadittaisi jonkinlaista selvitystä. . On oikeus ja kohtuus, että rahoittava taho saa tietää mitä heidän rahoillaan on tehty. Jotkut vaativat hyvinkin tarkkaa ja yksityiskohtaista raporttia, joillekin riittää yleisluontoisempi kuvaus siitä missä on oltu ja kenen kanssa ja mihin rahat menivät. Tämä kannattaa pitää mielessä koko hakemusprosessin ajan. Tosi pro miettii jo hakemusta tehdessään kuinka aikoo sen raportoida, sillä se on joka tapauksessa edessä mikäli hakemus menestyy.
Hyvä ja selkeä hakemus auttaa paljon hankkeen raportoinnissa. Helpointa raportointi on aloittaa lukemalla hakemuksesta, mitä on tullut luvattua. Raportissa vastataan hakemukseen ja kuvataan, kuinka siinä luvatut asiat ovat toteutuneet. Mikäli hanke on onnistunut, hienoa! Kehua retosta hanketta ja sen tekijöitä estottomasti, olette sen varmasti ansainneet. Jos kaikki ei mennyt aivan putkeen, kerro mikä oli syynä ja mitä tästä opittiin. Epäonnistuminen on tässä elämässä ihan sallittua, fiksua on kuitenkin yrittää oppia siitä jotain.
Älä keksi pyörää uudelleen
Hyvin kirjoitettua hakemustekstiä kannattaa käyttää uudelleen siihen tarkoitukseen, johon se on alun perin tehtykin. Vanhat hakemukset kannattaa säilyttää, olivatpa ne menestyksekkäitä tai eivät. Joskus hyvätkään hakemukset eivät menesty eikä niitä missään nimessä kannata viskata menemään. Hyvän hakemustekstin tuottaminen on kovaa työtä, ja fiksu ihminen koettaa tietysti vähentää vaivannäön määrää. Oikein erinomainen ja tehtävänsä hyvin täyttävä hakemus saattaa olla alkuperältään melkoinen tilkkutäkki, jossa on osia useammasta vanhasta hakemuksesta ja lisäksi aivan uutta tekstiä.
Hakemusten kierrättäminen ei missään nimessä tarkoita sitä, että voisit lähettää hakemuksen samanlaisena eri rahoittajille. Jokaisella rahoittajalla on omat tavoitteensa, jotka täytyy ottaa huomioon. Niihin kannattaa kiinnittää kunnolla huomiota ja ajatella asiaa. Tekstin tuottamisen kannalta muutokset voivat kuitenkin olla kohtullisen pieniä, ja ne voi leipoa tekstin sisään tarkkaan harkituilla lisäyksillä ja poistoilla.
Jos olet vasta kirjoittamassa hakemustasi, tsekkaa nämä:
Hyvä apurahahakemus, osa 1
Hyvä apurahahakemus, osa 2
Kolme vinkkiä apurahanhakijoille
