Kansikin jo kertoo, että tässä kirjassa ollaan asian äärellä. Todennäköisesti ”Kaikki mitä kissani opetti minulle kirjanpidosta” tai ”Alaston kirjanpito” olisivat myyvempiä nimiä kirjalle, mutta tämä teos on rohkeasti oma asiallinen itsensä.
Joten nyt ryhdytään arvostelemaan seuraavaa kirjaa:
Mika Kallio, Anu Kangasniemi, Katariina Pöyhönen ja Heidi Vierros:
Yhdistykset ja säätiöt
Kirjanpidon, tilinpäätöksen ja verotuksen erityiskysymyksiä
ST-akatemia, Helsinki
3. painos, 2016, 332 s.
Kustantajan nimessä oleva ST tarkoittaa Suomen tilintarkastajia, mikä sekin viittaa siihen että kyseessä on ammattikirjallisuus. Väittäisin kuitenkin, että tämäntapaista ammattikirjallisuutta kannattaa lueskella muidenkin kuin kirjanpidon ammattilaisten. Yhdistysten taloudesta vastaavien tulisi tietää mitä kaikkea talouden hoitamiseen liittyy, eikä tieto tee pahaa muillekaan yhdstysaktiiveille. Yhdistysten – varmasti myös säätiöiden – taloudenpitoon liittyy myös seikkoja, joita kokenutkaan kirjanpidon ammattilainen ei välttämättä tiedä. Ammattilaisiinkaan ei kannata sokeasti luottaa, vaan on tiedettävä mistä heille maksaa. Tietämätöntä on helppo jymäyttää ja tietämättömän on myös harmillisen helppo jymäyttää itseään ja muita.
Nyt kun ollaan päästy yhteisymmärrykseen siitä että oppiminen on lähtökohtaisesti jees, voidaankin avata arvosteltava kirja. Kritiikkiä tulee kirjan nimestä: kertoohan se tietysti mistä on kysymys, mutta kuinka tuota nimeä käytetään lauseessa? Sisällysluettelo on sekin useamman sivun mittainen ja luvut on jaettu useisiin alalukuihin. Jo sisällysluettelon selailu alkaa siis hiukan hengästyttää. Mutta kieltämättä malli on varsin selkeä sille joka tietää edes suurinpiirtein mitä on hakemassa.
Arvosteltavana on kirjan kolmas painos. Ensimmäinen ilmestyi vuonna 2010 ja toinen vuonna 2013. Kolmannessa painoksessa on otettu huomioon vuoden 2015 joulukuussa uudistuneet säätiölaki ja kirjanpitolaki. Kirjastossa tai divarissa asioidessa kannattaa siis ottaa huomioon, että painosten välillä voi olla eroja.
Sille, joka kaipaa tietoa yhdistysten tai säätiöiden kirjanpitoon, tilinpäätökseen ja verotukseen liittyvästä asiasta, tämä kirja tarjoaa nimensä mukaisesti juuri sitä mitä siltä halutaan. Kirja sisältää tietysti runsaasti verohallinnon kotivisuiltakin löytyviä esimerkkejä, joten yleishyödyllisten yhteisöjen verotusohjeen tosifani löytää varmasti paljon tuttua tekstiä ja ennen kaikkea tuttuja esimerkkejä. Kirjoittajatiimi vie kuitenkin lukijansa paljon pidemmälle kuin mihin yksinäinen nettisurffaaja pääsee.
Teholuin yhdistyksen tilinpäätöstä koskevan luvun ja koin hidasta valaistumista. Yhdistyksen taloudenhoidon muuttaminen läpinäkyvämmäksi ja sitä kautta jäsenille ja muille rahoittajille helpommin ymmärrettäväksi on itselleni tärkeää. Toisin sanoen tilinpäätösten lukeminen on usein tolkuttoman hankalaa ja joskus epäilen että hankaluus on tarkoituksellista. Toisaalta, erään järjestöaktiivin vuosikokouskommentin mukaan ”nuohan on numeroita, ei kukaan lue numeroita”: eli ehkä tilinpäätösten selkeyteen ei vain kiinnitetä huomiota, koska keskiverto järjestötoimija on kiinnostuneempi kirjaimista kuin numeroista. Salaliittoa ei siis olekaan, mikä on tietysti aina jonkinasteinen pettymys.
Kirjasta saa hyvät tiedot siitä, mikä on tilinpäätöksessä välttämätöntä ja missä voi valita sopivimman toimintatavan. Esimerkiksi yhteiskuluja (kuten vuokria ja muita toimitilamenoja) voidaan käsitellä tilinpäätöksessä useammalla tavalla, kunhan näin tehdään johdonmukaisesti. Tekijät myös tunnustavat, että yleishyödyllisen yhteisön taloudenpidossa voi olla alueita, joilla oikean toimintatavan valitseminen ei olekaan päivänselvää. Esimerkiksi sponsorituottojen käsitteleminen kirjanpidossa on tällainen tilannekohtaisesti ratkaistava asia.
Teoksen tyyli on asiallinen, mutta silti verrattain helppolukuinen. Jotakuinkin normaaliälyinen lukija saa kyllä niin sanotusti juonesta kiinni ilman että vieressä on suomi-kirjanpitäjä-suomi-sanakirja. Kirjasta löytyy myös esimerkiksi toiminnantarkastuskertomuksen mallipohja, arvonlisäveroaseman kartoituksen kysymyslista ja muuta hyödyllistä.
Kaiken kaikkiaan kirja pitää lupauksensa ja on juuri sitä mitä siltä voi nimen perusteella odottaakin. Suosittelen tätä yhdistysten johtotehtävissä – työsuhteessa tai vapaaehtoisina – toimiville ja erityisen painavasti suosittelen tätä yhdistysten asioita hoitaville kirjanpidon ammattilaisille.Yhdistys eroaa yrityksestä perustehtävänsä kautta ja näi ollen myös sen talous eroaa yrityksen taloudesta. Mistään mahdottoman vaikeasta ei kuitenkaan ole kysymys, vaan ihan ihmisen kokoisista asioista.
Sain kirjan ilmaisena arvostelukappaleena ST-akatemialta, muuta korvausta en tästä postauksesta saa.
Kiinnostaako varainhankinta-aiheinen itsetutkiskelu? Lue Miksi varainhankinta pelottaa?
Muistahan käydä tyksimässä Rahaa rattaisiin -sivusta Facebookissa!
