Arpajaiset ovat mainio keino hankkia yhdistykselle varoja käyttämättä siihen juuri lainkaan rahaa. Aikaa ja vaivaa siihen sen sijaan menee runsaanlaisesti. Pirkanmaan Tuglas-seuran aktiivijäsen ja entinen puheenjohtaja Jaanika Kingumets kertoo, kuinka onnistuneet arpajaiset järjestetään.
 |
| Kuva: Dylan Nolte, Unsplash |
Varainhankintaa ilman byrokratiaa
Kirjoitin viime vuonna Tampereen ensimmäisistä Martin markkinoista, joilla Pirkanmaan Tuglas-seura sai hoitaakseen arpajaiset. Blogattuani aiheesta halusin tietysti käydä itsekin ostamassa arpoja, mikä ei kuitenkaan sunnuntaina eli toisena markkinapäivänä ollut enää mahdollista. Ne oli nimittäin myyty loppuun. Arpajaiset tuottivat yhdistykselle 1100 euroa, mikä on Pirkanmaan Tuglas-seuralle merkittävä summa.
Rahaa arpajaisten järjestämisessä kului lähinnä arpalippuihin. Arpajaiset eivät kuitenkaan järjestä itseään, joten ajankululta ja vaivannäöltä ei voi välttyä. Paperisotaa ei kuitenkaan tarvitse pelätä. Yleishyödyllinen yhdistys ei tarvitse pienarpajaisiin lupaa, mikä osaltaan helpottaa niiden järjestämistä (lue lisää täältä). Arpajaisten järjestäminen ei siis sinänsä ole monimutkaista, kunhan vain palkinnot ovat kunnossa.
Palkintojen hankkiminen on kovaa työtä
Jaanika Kingumets kertoo, että aikaa palkintojen hankkimiseen meni liki kokonainen työviikko. Työt pystyy toki jakamaan useamman ihmisen kesken. Töiden jakaminen muuttuu myös ajan myötä helpommaksi, sillä kun on itse järjestänyt jotain, tässä tapauksessa arpajaiset, osaa myös kertoa muille mitä kaikkea on tehtävä ja missä järjestyksessä.
Palkintoja hankkiessa vastaanottajan mukaan räätälöity lähestymistapa oli tärkeää. Yrityksille lähetettiin kirje, jota muokattiin kulloisenkin vastaanottajan mukaan. Kirjeessä kerrottiin millainen tapahtuma oli tulossa ja kuinka paljon sinne oli odotettavissa kävijöitä. Jaanikan mukaan onnistumisen kannalta oli tärkeää, että kirjettä muokkasi useampi ihminen, joukossa myös liike-elämän asiantuntija.
Palkintoja lahjoittaneiden yritysten logot olivat näkyvillä niin arpajaispöydässä kuin tapahtuman nettisivuillakin. Vaikka kyseessä on lähtökohtaisesti yritysyhteistyö, eli myös yritykset hyötyivät yhteistyöstä näkyvyyden muodossa, yrityksille oli myös tärkeää tietää, mihin arpajaisista saadut varat käytettäisiin. Pirkanmaan Tuglas-seuran toiminnasta voit lukea lisää sen kotisivuilta.
Aktiivista arpamyyntiä
Sen sijaan arpojen ostajille ei tarvinnut pitää kovin pitkiä myyntipuheita. Arpoja myytiin yhdistyksen markkinapöydällä ja välillä arpamyyjät kiertelivät myös salissa. Erityisempää koulutusta myyjille ei pidetty, vaan aktiivinen ja positiivinen asenne syntyi ikään kuin itsestään. ”Kun myyjän rooliin pääsee sisään, myynti alkaa sujua”, kertoo Jaanika.
Työt eivät olleet tapahtuman jälkeen ohi. Kaikille palkintoja lahjoittaneille lähetettiin kiitoskirje, jossa kerrottiin miten tapahtuma oli mennyt ja paljonko kävijöitä oli ollut. Tämä on paitsi kohteliasta käytöstä, myös yhteistyön jatkon petaamista.
Martin markkinoilla on Helsingissä pitkä perinne, ja tapahtumasta näyttää tulevan traditio myös Tampereella. Tänäkin vuonna Pirkanmaan Tuglas-seura järjestää arpajaiset ja Jaanika kertoo järjestelyjen olevan helpompia, kun on jo kokemusta yhdeltä menestyksekkäältä vuodelta. Aiemmilta yhteistyökumppaneilta pyydetään jälleen arpajaisvoittoja, mutta yhteistyöhön pyritään myös uusien kumppaneiden kanssa.
Martin markkinat järjestetään Tampereen Pakkahuoneella 7.-8.4. Lisätietoja tapahtumasta saa täältä.
Vuoden 2017 Martin markkinoista voit lukea blogipostauksesta Jaettu ilo on moninkertainen: Martin markkinat Tampereella.
Arpajaisten järjestämisestä löytyy lisää juttua täältä: Arpajaisten ABC.
Saisinko lähettää sinulle muutaman kerran vuodessa sähköpostia? Kerron uutiskirjeessä tulossa olevista kursseista ja muusta kiinnostavasta. Uutiskirjeen voi tilata täällä.
Muistahan käydä Rahaa rattaisiin -sivusta Facebookissa!
