Tuotteistamisen perusteet: Pannukahviseura kertoo

Ehdotin jokunen aika sitten palvelujen tuotteistamista vastaukseksi ilmaisen työn tekemisestä johtuvaan tympiintymiseen (täällä siis). Palveluista on vaikea maksaa, ellei tiedä niiden hintaa. Tuotteistaminen auttaa tähän vaivaan ja tekee samalla sekä ostamisesta että myymisestä helpompaa. Mikään taikatemppu se ei ole, eikä se joka tilanteeseen sovi, mutta mikäpä sopisi.  Kun se toimii, se on mainio asia. Annetaanpa nyt puheenvuoro osaamisensa onnistuneesti tuotteistaneelle yhdistykselle.

Mitä palvelu sisältää

Pannukahviseura (täysin kuvitteellinen yhdistys, johon voisin olla kiinnostunut liittymään) saa jatkuvasti yhteydenottoja, joissa kysellään miten pannukahvia oikein keitetään. ”Kevät ja joulunalus ovat varsinaisia sesonkiaikoja”, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Ritva Sumppi. Usein yhteydenotoissa pyydetään seuran edustajaa opettamaan pannukahvin keittoa erilaisiin tapahtumiin. Omia pannuja pyytäjillä ei useinkaan ole, vaan Pannukahviseuralta pyydellään myös pannuja lainaksi.

”Meitähän vaivasi ennen ihan harrastusuupumus tämän ilmaistyön kanssa”, kertoo Ritva-Jessica. Yhdistyksen kevätriehassa heiteltiin Ural Mocca -boolia hallitustovereiden päälle, kun keskustelu siitä, kuka on tehnyt eniten palkatonta työtä vaikeimmasta elämäntilanteesta huolimatta, leimahti rähiseviin liekkeihin. Tämän jälkeen hallitus päätti että jotain on tehtäv,ä ja päätti aloittaa tuotteistamalla yhdistyksen koulutuspalvelut, jottei kenenkään tarvitsisi ylittää voimavarojaan pannukahviaatteen vuoksi.

Koska eniten kahvinkeittäjiä kaivataan erilaisiin tapahtumiin, päätettiin tuotteistaminen aloittaa tähän kysyntään vastaamalla. Tapahtumajärjestäjille tarjotaan pannukahvimestaria, joka tuo mukanaan oman kahvipannun. Pannukahvinäytös sisältää aina myös kahvituksen maksimissaan 30 henkilölle, jokaisesta 10 lisäosallistujasta peritään kiinteä maksu. Näytös kestää kaksi tuntia. Hinta sisältää myös matkakulut Pannukahviseuran kotimaakunnan sisällä.

Millä ehdoilla palvelu myydään

Yksi pannumestari kahvittaa puolensataa loppasuuta ja kertoo samalla kiehtovalla tavalla kahvinkeitosta perinteiseen suomalaiseen tapaan. Sitä isompiin kesteihin tarvitaan kaksi tekijää. Tämä kerrotaan selkeästi seuran nettisivuilla, samoin kuin hinta.

Hinnan yhteydessä kerrotaan myös, että se sisältää suunnittelupuhelun, kaksi tuntia kestävän näytöksen ja kahvituksen, välineet ja tarvikkeet (eli pannut, kahvit, maidot ja sokerit) sekä matkakulut kotimaakunnan sisällä. Samalla sivuilla kerrotaan myös, että tilaajan vastuulla on huolehtia että paikalla on juomavettä ja juoma-astiat. Käytännössä useimmiten siis vesijohto ja kahvikuppeja.

Kertomalla jo nettisivuilla sen, mistä kukakin vastaa, seura on vähentänyt yhteen tilaisuuteen liittyvän työn määrää runsaasti. Sähköpostipingpongia ei enää juuri tarvita, kun useasti kysyttyihin kysymyksiin vastataan jo ennen kuin ne on kysytty. Koska tapahtumien järjestäjät haluavat aina jutella tapahtumasta etukäteen kahvittajan kanssa, suunnittelupuhelu on laskettu mukaan paketin hintaan ja palvelun tuottajat saavat myös tästä korvauksen.

Tuotteistaminen helpottaa myyntiä

Eräs palveluiden tuotteistamisen suurimmista eduista on ollut se, että se tekee myymisestä aiempaa paljon helpompaa. Kun satunnainen kanssaihminen lähestyy ketä tahansa Pannukahviseuran jäsentä, vaikkapa nokipannukahviguru ja talvikalastusmestari Seppo Säynäväojaa,  ja kertoo että pannukahvi kiinnostaisi, innokas tai vähemmänkin innokas jäsen voi heti kertoa että tarjolla olisi pannukahvinäytös ja hintakin on kohdallaan. Ennen vastaavassa tilanteessa oltaisiin ehkä kehotettu ottamaan yhteyttä puheenjohtajaan ja oikein myyntihenkinen ihminen olisi voinut antaa jopa pj:n yhteystiedot.

Kun tuotteen hinta, sisältö ja käyttöehdot ovat tiedossa, kuka tahansa voi myydä sitä. Toki varsinaisen myynnin hoitaa Pannukahviseurassa edelleen ihminen, joka varmistaa että kahvinkeittäjä on toivottuun aikaan vapaana. Toisaalla tämäkin on voitu automatisoida: palvelun tuottaja päivystää tiettyinä aikoina ja ajan voi varata ajanvarausjärjestelmästä.

Koska seuran palveluiden myynti on vielä melko pientä, ostaja ottaa yhteyttä yhteydenottolomakkeella tai muulla tavalla, minkä jälkeen hallituksen palveluvastaava vie tilannetta eteenpäin. Enää kahvinkeittäjien kanssa ei tarvitse neuvotella joka kerta erikseen siitä, mitä tehdään. Eikä ostajienkaan kanssa tarvitse enää juuri ns. säätää. Kun keikoista saatava palkkio on etukäteen sovittu, ei kahvinkeittäjien motivaationkaan kanssa ole enää entisenlaisia ongelmia. ”Tämän vuoden kevätriehassa boolilla läträtään vain sisäisesti ja hyvällä mielellä”, summaa puheenjohtaja Sumppi yhdistyksen tämänhetkiset tunnelmat.

Lue tuotteistamisesta myös Oletko kyllästynyt tekemään ilmaista työtä?

Saisinko lähettää sinulle muutaman kerran vuodessa sähköpostia? Kerron uutiskirjeessä tulossa olevista kursseista ja muusta kiinnostavasta. Uutiskirjeen voi tilata täällä.

Muistahan käydä Rahaa rattaisiin -sivusta Facebookissa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *